Sivukartta   Palaute
Etusivu Järjestötieto Ohjaustaito Ihmissuhteet Opiskelu
Läsnäoleminen
Kuunteleminen
Omat näkemykset
Rakentavat sanat
Yhteiset tavoitteet
Sisäinen rauha
Anteeksiantaminen
Dialogi
Ristiriidat
Ihmisenä kasvaminen
Sosiaalinen pääoma
Hengen viljely

Sisäinen rauha

Ylitse pursuavat tunteet ja hämmennys kuuluvat joskus jokaisen ihmisen elämään, mutta jos mielessä pyörii sekavat ajatukset ja rintaa repivät ristiriitaiset tunteet, emme ehkä pysty välittämään toisille ihmisille ajatuksiamme ja toiveitamme emmekä kuulemaan toista ihmistä. Miten siis pystymme palauttamaan menetetyn mielenrauhan?

6. Avain - SISÄINEN RAUHA

Kaikki negatiiviset tunteet eivät tietenkään ole pahasta, stressi voi joskus jopa parantaa kykyämme selviytyä erilaisista haasteista ja hämmennyksen tilassa on aina mahdollisuus uuden oivaltamiselle. Mutta entä jos huomaamme jämähtäneemme pidemmäksi ajaksi johonkin epämieluisaan tunnetilaan tai jokin tyhjänpäiväinen ajatus ei jätä meitä rauhaan. Saatamme myös ylireagoida toistuvasti toisten ihmisten tekemisiin tai sanomisiin.

Silloin on tarpeen miettiä omia asenteitamme ja elämäntapojamme. Meidän on keksittävä oma tapamme löytää sisäinen rauha, jotta pystyisimme havaitsemaan ympäristöämme jälleen sellaisena kuin se on, ilman liian nopeita tulkintoja. Tässä asiassa voimme ottaa avuksi ensimmäisen ihmissuhdeavaimen, konkreettisten havaintojen tekemisen täsmentävine kysymyksineen (Ks. 1. Avain).

Meidän on myös opittava näkemään muut ihmiset ilman "värillisiä silmälaseja", jotta emme turhaan reagoi hermostumalla, suuttumalla tai vetäytymällä tilanteissa, jossa siihen ei todellisuudessa ole tarvetta. Tällaiset tarpeettomat reaktiot tapahtuvat yleensä sekunnin murto-osassa ja saattavat juontaa juurensa kaukaa omasta menneisyydestämme. Rakentavampi vaihtoehto on oppia pysäyttämään negatiivinen elämys ennen kuin se on saanut koko olemuksemme valtaansa. Kyse on siitä, että opimme muodostamaan pienen hengähdystauon elämyksen ja fyysisten reaktioiden väliin. Vanha kansanviisaus kehottaa laskemaan kymmeneen, mutta pienellä harjoituksella jopa sekunti tai pari saattaa olla riittävä. Tämä edellyttää tietenkin sitä, että todella haluamme päästää irti tunteista, jotka eivät palvele meitä (ks. 7. Avain - Anteeksianto).

Tänä päivänä myös alituinen kiire saattaa saada meidät kadottamaan tasapainotilamme ja kykymme elää tässä ja nyt. Kiireen aiheuttamaa stressiä voi olla vaikea pysäyttää jos töitä on kertakaikkisesti liikaa ja stressi muuttunut uupumukseksi. Mutta joskus kyse on enemmänkin elämäntavasta ja pienikin etäisyys työhön ja työn rytmittäminen voivat auttaa; kävely korttelin ympäri tai vain tekemisen tietoinen hidastaminen. Myös kunnollinen hengittäminen on välttämätöntä, jotta aivomme ja kehomme saavat riittävästi happea. Stressaantuneina usein "unohdamme" hengittää. Jos kiireeseen liittyy turhia huolia, pelokkuutta tai muita huonoja tuntemuksia, voi niitäkin pyrkiä tietoisesti vähentämään, jolloin saatamme saada takaisin toimintakykyämme ja selvitä paremmin hiukan isommastakin urakasta. Voit myös tietoisesti ryhtyä seuraamaan miten ärsytys, kiire, huoli, turhautuminen ja hermoilu jne. saavat sinusta otteen ja tarkastella kylmän viileästi mitkä tuntemukset päivän mittaan olivat hyödyllisiä ja veivät asioita eteenpäin ja mitkä taas osoittautuivat tarpeettomiksi ja ylimitoitetuiksi. Saatat yllättyä ja päättää vähentää turhaa murehtimista saman tein.

Kaikki ihmisen henkiseen tasapainoon ja harmoniaan liittyvät kysymykset eivät tietenkään ratkea kädenkäänteessä sopivasti valituilla mielikuvaharjoituksella ja kunnollisessa hengityksellä. Viimekädessä on kysymys ihmisen kasvamisesta omaksi itsekseen ja tämä on meille kaikille enemmän tai vähemmän elämänmittainen "projekti". Joillekin helpompi, joillekin vaikeampi. Joskus tasapainon löytämiseen tarvitaan toisen ihmisen apua (eikä se koskaan ole turhaa). Joillekin itseksi kasvamiseen liittyy henkisiä ja tai hengellisiä ulottuvuuksia, ehkä uskonnon harjoittamista tai meditaatiota. Jotkut ottavat haasteen enemmän tahdonponnisteluna ja järjestelykysymyksenä.

Mutta aina on aloitettava jostain. Eikä se välttämättä vie edes paljon aikaa.

Harjoitus: Kahden minuutin rauhoittuminen. Istu alas, molemmat jalat lattiassa, ryhti mahdollisimman suora mutta jännittämätön. Anna hengityksen tasaantua 30 sekunnin ajan - tämä kestää 4-5 rauhallista sisään- ja uloshengitystä. Aseta sitten kädet sydämen päälle ja istu näin 30 sekuntia, hengittäen rauhallisesti (se käsi lähempänä sydäntäsi, joka tuntuu paremmalta). Pane tämän jälkeen kädet silmiesi eteen kevyesti ja ole täydessä pimeydessä 30 sekuntia. Avaa hiljaa silmäsi 30 sekunnin kuluttua ja tunne samalla, että olet vahva ja rauhallinen. Voit myös lausua hiljaa oman suosikkimietelauseesi. Nouse reippaasti pystyyn ja kohtaa seuraava elämäntilanne.

Kansalaisfoorumi

Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry, Opintokeskus Kansalaisfoorumi, Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa, puh. (09) 5840 610