Jotta kahden ihmisen tai suuremman ryhmän tavoite ei jäisi vain tavoitteeksi, vaan siihen liittyisi myös yhteinen tahtotila tavoitteen saavuttamiseksi, tarvitaan oikaeaan osuvien konkreettisten havaintojen, toisten kuuntelemisen, omien näkemysten reilun ilmaisemisen ja myönteisen asenteen (vrt. aikaisemmat vuorovaikutusavaimet) lisäksi päätöksiä ja sopimuksia, joilla toiminta saadaan suunnattua yhteiseen päämäärään.

Myös vapaaehtoistoiminnassa yhteisten tavoitteiden tulee olla riittävän konkreettisia, että tavoitetta koskevat mielikuvat todellakin ohjaisivat toimintaa. Suuritöisempi päämäärä pitää voida jakaa osatavoitteisiin, että liian suuren haasteen edessä ei lannistuta. Aikarajat jämäköittävät tavoitteen saavuttamisprosessia ja patistavat toimijoita tekemään oman osuutensa. Samoin selkeä työnjako on sitä tärkeämpi mitä laajemmasta tavoitteesta on kysymys. Ilman sitä on vaarana, että tehdään päällekkäistä työtä tai tärkeitä voimavaroja jää hyödyntämättä. Tavoitteiden ja saavutettujen osatavoitteiden kirjaamisella varmistetaan, että kaikki muistavat mistä on sovittu ja kaikilla on tiedossa mihin asti on jo päästy. Matkan ensimmäisiin askeliin kannattaa kiinnittää erityishuomiota, koska kun on päästy kunnolla liikkeelle jatko sujuu helpommin. Tavoitteen saavuttaminen vaatii jatkossakin toimenpiteitä, jotta matkan varrella eteen tulevista mutkista ja mahdollisista ylämäistä selvitään; seurantaa, rohkaisua, innostamista ja palkitsemista voivat vuorollaan harjoittaa muutkin kuin seuran luottamushenkilöt tai ryhmän ohjaaja. Tärkeintä on, että "liekkiä" pidetään yllä.

Jos haluat kantaa erityisvastuuta siitä, että ryhmän kaikki jäsenet saadaan lämpenemään tavoitteiden saavuttamiselle, voit pyrkiä huolehtimaan seuraavista tekijöistä: Tavoitteen on tyydytettävät jokaisen mukana olijan jotakin tarvetta. Idean tai hankkeen on tunnuttava kaikista mukanaolijoista toteuttamiskelpoiselta. Tavoite ei saa olla ristiriidassa kenenkään moraalisten arvojen kanssa. Jokaisen tulee voida kokea, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa prosessin etenemiseen sen eri vaiheissa.

Harjoitus: Tämän prosessin läpikäynti vie puolitoista päivää tai 3-4 puolikasta päivää. Ensimmäisessä vaiheessa porukka jaetaan sekaryhmiin, joissa kussakin on edustettuna yhdistyksen tai organisaation eri tasot ja toimintamuodot (esim. luottamushenkilöt ja toimintaryhmät). Tavoitteena on että jokainen saa esittää visioita siitä, millaisena hän näkee yhdistyksen tai ryhmän tulevaisuuden esim. vuoden päästä. Ideat kirjatta muistiin.

Kaikki ryhmät kokoontuvat yhteen ja jakavat visionsa, jonka jälkeen mennään uudelleen pienempiin ryhmiin (voidaan valita uudet sekaryhmät) ja keskustellaan siitä mitä hyvää, tervettä ja innostavaa yhdistyksessä tai toimintaryhmässä on. Esille tulevat asiat kirjataan ylös. Seuraavan pienryhmäistunnon (voidaan valita taas uudet ryhmät) keskitytään siihen mikä ei ole hyvin yhdistyksessä tai toimintaryhmässä. Esille tulleet asiat kirjataan jälleen ylös. Tämän jälkeen kokoonnutaan jälleen yhteiseen istuntoon, jossa pienryhmien esille nostamat visiot, hyvin olevat asiat ja uhkatekijät käydään yhdessä läpi.

Viimeisessä pienryhmien kokoontumisessa (ryhmän kokoonpanon voi taas vaihtaa) päätetään ne tavoitteet ja toimintatavat, jotka kukin ryhmä haluaa nostaa ensisijaisiksi tavoitteiksi. Tämän jälkeen kaikkien yhteisessä päätöskokouksessa on helppo nostaa esiin sellaiset toiminnan kehittämisen tavoitteet, joiden muotoiluun kaikki ovat saaneet osallistua. (Tony Dunderfelt 2002)